Tarinoiden Sääksmäki hanke on päättynyt. Blogi julkaisi yli kymmenen tarinaa Sääksmäen kiehtovasta historiasta ja ihmisistä, mikä on vain riipaisu paikan tarinapotentiaalista. Jatkohankkeen omarahoitusosuutta ei saatu kokoon.
Hyvät lukijat - tutustukaa Sääksmäkeen, sen historiaan ja luontoon, kulttuurikohteisiin ja muihin palveluihin, kalastusvesiin, kylän raitteihin ja Sääksmäen tunnelmaan. Sääksmäki on pieni paikka, mutta sillä on suuri sielu!
Hyvää kevättä kaikille ja tervetuloa Valkeakosken Sääksmäelle!
toivottaa Tarinoiden Sääksmäki hanke
maanantai 28. helmikuuta 2011
keskiviikko 16. helmikuuta 2011
Metsäkansan aseman siirto
 |
| Wanhassa asemarakennuksessa voi nykyisin majoittua sekä siellä toimii mm. kahvila-ravintola, asiamiesposti ja puoti. |
Rautatien rakentaminen Valkeakoskelta Toijalaa aloitettiin tammikuun pakkasilla 1936. 1930-luvun lama-aikoina radan rakentamininen antoi töitä useille kymmenille ja sadoille miehille, joista osa jäi radan valmistumisen jälkeen asumaan Metsäkansaan. Valmiiksi rata saatiin elokuussa 1937 ja sen pituudeksi tuli 17,8 km. Vilkkaimpina vuosina henkilömatkustajia matkusti yli satatuhatta. Radan henkilöliikenne hiljeni 1950-luvulle tultaessa, kun maantie Toijalasta Valkeakoskelle valmistui 1954. Samana vuonna säännöllinen henkilöliikenne loppui.
Uuden radan asemasta käytiin vilkasta keskustelua konholaisten, rantoolaisten ja kärjenniemeläisten kesken. Asemapaikaksi valittiin Metsäkansa, joka oli uuden radanvarren asutuksista suurin. Myöhemmin Rantooseen tuli pysäkki ja Kurjenkalliolle seisake. Metsäkansan asema rakennettiin 1938 arkkitehti Thure Hellströmin piirrosten mukaan. Rakennuksessa oli tietenkin odotushuone, toimisto, kylmä ja lämmin makasiini sekä asemapäällikön asunto (2h+k). Pitkät olivat asemapäällikön päivät, kun asema oli avoinna aamu kuudesta ilta kymmeneen. Soile Korkeila muistelee näin: "Metsäkansan vanha asemamiljöö oli kaunis 50-luvun alkupuolella. Ruusut kukkivat pihassa eikä käytävillä ollut yhtään rikkaruohoja. Ympärillä oli kesäisen päivän rauha lämmön väreillessä ratakiskoilla ja ainoastaan mehiläisten pörinän kuuluessa... Ja Metsäkansa oli oikea asema! Rata tuntui kulkevan sen kohdalla melkein viivasuorasti, joten jo kaukaa näki, kun juna oli tulossa, menitpä sitten Toijalaan tai Valkeakoskelle.."
1990-luvulle tultaessa asemarakennusta uhkasi purkaminen, mutta toisin kävi! Maatilamatkailu Ilolan väki oli heittänyt ajatuksen ilmaan aseman ostamisesta ja sen siirtämisestä, ja kun tarjous hyväksyttiin, alkoi aseman 'uusi elämä'. 65 tonnia painava rakennus siirrettiin kahdessa operaatiossa vuonna 1995: ensimmäisenä se nostettiin pois kivijalalta minkä jälkeen rakennus nostettiin rautatievaunuun. Vaunun avulla rakennusta siirrettiin pari sataa metriä sen nykyiselle paikalle. Tänä päivänä Wanha asema palvelee matkailijoita ja kyläläisiä. Ja pääsipä asemalle vielä syksyllä 'Pikku-Jumbolla', höyryveturilla, kun Tk-3 puksutteli Valkeakoskesta Toijalaan! Katso video täältä
Lähde:
Mäkelä, Hannu toim. Seitsämän kylän Metsäkansa. 2004.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Akselin ja Maryn Sääksmäki
 |
| Rapolanharju oli tuttu paikka Akselille ja Marylle. |
Rakkaus puhkeaa - Vuosi 1887
”Rakkahin Mary, mikä Sinun on kun Sinä, kuten sanot, tahdot, mutta et voi olla kiltti minua kohtaan, pitää minusta vähäsen. Viime kirjeessäsi kutsut itseäsi 'ystäväksi'. Tiedä siis, että, sinun tunteeni Sinua kohtaan ei ole ystävyyttä, vaan rakkautta, joka menehdyttää minut. Rakastan sinua koko sielustani enkä voi olla sanomatta sitä sinulle...”
Akseli Marylle 29.5.1887
Akseli Marylle 29.5.1887
”Rakkahin Axel! Olen niin usein ajatellut kirjoittaa Sinulle, mutta en ole uskaltanut. Oletko ehkä vihainen minulle, kun olen ollut epäystävällinen? Alex, onko sinun mahdotonta tulla tänne? Tiedät, miten mielellämme me kaikki haluaisimme nähdä Sinut täällä...”
Mary Rapolassa 1887
Mary Rapolassa 1887
Taiteilija Akseli Gallen-Kallela (Axel Gallén v. 1907 asti) ja Mary Slöör ystävyys muuttui syväksi ja palavaksi rakkaudeksi keväällä 1887. Kevään ja kesän aikana Akseli ja Mary kirjoittivat ahkerasti toisilleen ja kirjeet täyttyivät koti-ikävästä, rakkauden tunnustuksista, kaipuusta, ikävästä ja epävarmuudesta. Akseli oli hyvää vauhtia matkalla tunnetuksi, kansainväliseksi taiteilijaksi ja hän viipyi Pariisissa pitkiäkin aikoja ja useita kertoja 1880-1890-luvulla.
Mary ja Akseli viettävät elokuisen viikon Sääksmäen Rapolan kartanossa v.1887. Akseli ja Mary kiipeävät Sääksmäen Rapolanharjulle ”meidän paikkaamme” jonne Mary lupaa kirjeessä palata joka aamu klo 7.
”Kiitos koko siitä ajasta, jonka olit täällä meillä, että soit itsellesi aikaa jäädä tänne – pian kuin uni oli se viikkoa kulunut, vain muisto on jäljellä – ja toivo meille oma Axelini.”
Mary Akselille 23.8.1887
Mary Akselille 23.8.1887
”Miten vaikeata olikaan matkustaa Rapolasta, näen vielä Sinut sellaisena kuin seisoit siellä rannalla katsellen järvelle... Minkä muistojen aarteen kannankaan muassani Rapolasta, kuitenkin en voi järjestää niitä ajatuksissani enkä nauttia niistä ennen kuin tulen Pariisiin, rauhaan ja lepoon.”
Akseli Marylle laivamatkaltaan Rapolasta Pariisiin 1887
Akseli Marylle laivamatkaltaan Rapolasta Pariisiin 1887
Myöhemmin Akseli muistelee (1897) elokuista viikkoa Rapolan kartanossa.
”Rakkauteen senkaltaiseen kuin oli se, jonka tunsin keskikesän aikaan kun tummanvihreiden kuusien alla ensimmäistä kertaa suutelin tulevaa puolisoani, kun auringon lämpöä ei tuntunut veren poltteen vuoksi, kun korkea harju, jolla istuimme, keinui allamme ja maa ja vesi sadoin kielekkein siellä alapuolella sulaen yhdeksi ainoaksi kokonaisuudeksi sen tunteen kanssa, jota tunsin ja hänen silmänsä olivat sinisemmät kuin taivas yllämme ja ympärillämme.”
Odotuksen vuodet - Vuodet 1888-1889
Kesällä 1888 Mary oli surullinen ja ikävissään. Slöörien perhe oli jälleen kerran tullut Sääksmäelle kesän viettoon, ja Mary laulaa lukuisissa juhlissa Schubertin Wandeder-laulu niin vaikuttavasti, että rakkauden kaipaus välittyy kuulijoille. Ensimmäisen kerran Slöörien perhe vuokrasi Rapolan kartanon yläpytingin jo vuonna 1879.
” Kultainen, rakastettu Mia [Mary], en voi tulla Rapolaan tänä kesänä. Minun täytyy tehdä työtä täällä; pian kesä on ohitse, sitten tulee syksy ja vähän vilpoisuutta jälleen, ja sitten talveksi taidan matkustaa Egyptiin ja Turkkiin. En tiedä tarkkaan, minne matka suuntautuu, mutta kotiin en tule. Kestä rakastettuni, siksi kunnes palaan, äläkä menetä rohkeuttasi.”
Akseli Marylle 9.4.1888
”Luoja, miten iloiseksi tulenkaan, kun saan nähdä Maryn keväällä, kun saavun! Ja kaikki teidät, joista niin paljon pidän, kunhan ette lähde maalle, ennen kuin tulen kotiin. En voi silloin vastustaa houkutusta tulla luoksenne Rapolaan.”
Akseli Aina Slöörille huhtikuu 1889
"Ennen kuin kesä on loppunut tulen käymään luonasi Rapolassa, oletkohan jo siellä. - Viime kirjeessäsi epäilet, pidänkö vielä Sinusta. Tiedä siis, oma Maryni, että rakastan Sinua nyt kuten aina, rakastan Sinua Mary. Voisinko koskaan lakata rakastamasta Sinua oma Mia Piani! Kohtahan jälleen näemme toisemme.”
Akseli Marylle kesäkuu 1889
"Rakkahin! En tosiaankaan tiedä mitä kirjoittaisin Sinulle, mutta tahdon kirjoittaa, puhua vähän kanssasi. Kaipuu päästä Rapolaan tapaamaan Sinua tulee yhä voimakkaammaksi. Minun on jotenkin irrottuduttava täältä ja päästävä sinne viikoksi.”
Akseli Marylle elokuu 1889
Vihdoinkin! Akseli ja Mary tapasivat kahden vuoden tauon jälkeen syksyllä 1889 ja heidät vihitään toukokuussa 1890. Seuraavana vuonna syntyi esikoinen Impi Marjatta ja vauva kastettiin Rapolassa 19.8.1891. Saman vuoden joulun alla Akseli maalasi muutaman akvarellin, jotka on merkitty Rapolassa tehdyiksi. Akvarellien aiheena on Väinämöisen lähtö ja Sammon taonta. Myös äiti ja lapsi -aiheet ovat taiteilijalle läheisiä.
Rapolassa 1893-94
”On niin hauskaa jälleen, kun Axel on täällä kotona. Olin jäällä katsomassa, tulisiko hän, ja näin hänen saapuvan reellä kulkusten kilistessä..”
”Oli sanomattoman miellyttävää tulla tänne. Niin harmoninen tunnelma, että melkein menettää tietoisuuden olemassaolosta. Aika on pysäthtynyt yhtäkkiä, eikä sitä enää ole. He seisoivat keittiön portailla, nuo kaksi ja ottivat minut vastaan kun tuli. -- Mia on järjestänyt kaiken niin kauniisti. Sali on entisessä kunnossaan, mutta muuttuu kai pian tuntemattomaksi, kun työni alkaa. Valo on hyvä ja sitä riittää kattoon saakka, se johtuu ulkona olvasta lumesta. Keltaisen kamarin takahuone talonpoikaiskaappeineen ja ihanine vihreine kaakeliuuneineen on erittäin komea.”
Akseli 20.1.1893
Seuraavan kerran Akseli ja Mary saapuvat Rapolan kartanoon pidemmäksi aikaa vuosiksi 1893-1894. Perheellä on kuitenkin Helsingissä huone, ja Akseli oleskeli usein kaupungissa maalaamassa. Kesän 1893 perhe vietti Savossa ja palasi syksyllä Rapolaan. ”Täällä on kaikki hyvin. Olen viettänyt aikaani etsimällä meille talonpaikkaa ja tekmällä huvilan piirustuksia..” Akseli 5.9.1893
Seuraavan vuoden helmikuussa Akseli ahkeroi Rapolassa. ”Axel vain tekee työtä, ei mene edes ulos ovesta ja ruokahalu on poissa.” Ystävätkin vierailevat Rapolassa. Ruotsalaiselle kirjailijalle Paul Adolfille siivotaan vinttikamari, ja Emil Wikström on perheen luona "vähän väliä ja saa silloin nukkua sohvalla keltaisessa huoneessa". Hän on "Marjatan suurin ihastus". Hyvän ystävän kuvanveistäjä Emil Wikströmin Visavuori on valmistunut, missä molemmilla taiteilijoilla oli oppilaita. Akseli suunnittelee kuumeisesti omaa erämaa-ateljeetaan. Visavuoren rakennusmestari on lupautunut rakentamaan Akselin ja Maryn uuden kodin.
Perhe viihtyi Rapolassa hyvin, Akseli maalasi innoissaan ja Maryllä oli omia harrastuksia esim. kudontaharrastus. Akseli löysi ”Ad Astran” mallin paikkakunnalta ja hän työskenteli aamu yhdeksästä puoli viiteen. Akseli suunnitteli Marylle tekstiilien malleja, verhokankaita, täkäniä, gobeliineja, ja innostui myös itse kudonnasta ”Axel istuu juuri gobeliinikangaspuiden äärellä; me olemme piirtäneet suuremman mallin aiheesta, jota kudomme.”
Akseli etsi sopivaa niemeä omalle erämaa-ateljeelleen Sääksmäeltä ja Kaarlo Slöör yritti houkutella Akselia vuokraamaan huvilan Sääksmäeltä. ”Tällä seudulla on muihin nähden se etu, että Sinulla on lähimmässä ympäristössäsi taiteilijasielu, jonka kanssa sympatiseeraat, nimittäin Wikström sekä toisella puolella prof. Eliel Aspelin, joka myös sinua ymmärtää. Muista, että kun Sinulla on aina olisi sellainen taiteilijaystävä kuin Wikström läheisyydessäsi, jonka kanssa voit vaihtaa ajatuksia pitkinä talvi-iltoina, olisi se verrattoman arvokasta.” Gallen-Kallelan erämaa-ateljeelle katsotaan paikkaa Visavuoren vastarannalta. Kerrotaan, että Gallen-Kallelan niemi olisi ollut matalempi kuin Wikströmin Visavuori eikä niemi sen mataluuden takia kelvannut Akselille. Akselin mielestä sääksmäkeläiset olivat ”rumia ja puolisivistyneitä” ja Mary kertoi äidilleen, että kun tulee Sääksmäeltä, ”kaikki ovat täällä [Ruovedellä] melkein kaunottaria, vapaita, reippaita ja iloisia, ei noita surkuteltavia akkoja, jotka aina valittvat. Kun täkäläiset joskus valittavat, käy sekin duurissa..” Tämän lisäksi taiteilija kaipaa ”alkuperäisempiä” malleja.
Lähtö Sääksmäeltä
”Tämä ateljeerakennus, paitsi että se on hyvä kauppa, tulee olemaan minun elämänkysymys, se on minun 'tehtaani', joka minulla täytyy olla voidakseni tehdä työtä.”
Vaikka Rapolassa oli rauhallista ja hyvä olla, tarvitsi perhe oman kodin ja taiteilija erämaa-ateljeen. Olipa Akselin ja Maryn Sääksmäeltä muuttamiseen syy mikä tahansa, löytyi perheelle ja taiteilijalle täydellinen erämaa-ateljeen paikka Ruovedeltä, luonnonkauniilta ja syrjäiseltä seudulta. Kalelan rakennustyöt alkoivat 1894.
Täällä ei kyllästy!
Gallen-Gallelan Sääksmäellä olo aikana valmistuu merkittäviä teoksia mm. Ad Astra, Symposium, Conseptio artis ja maisemia mm. Huurteiset koivut, Kevättalven hankia ja Kevät Rapolan harjulla. Vuosia myöhemmin maisema Rapolan harjulta tallentuu Juseliuksen mausoleumin freskoon Kevät (1903).
”Aikaisin lähtivät jäät, kun eilen lähtivät. Olin Viikan kanssa niitä takaa-ajamassa järvellä ja loikoilimme sitten keskustellen jylhällä kalliolla hiljaisen, keväisen illan ympäröivänä. Vanajan ja Kolhon selät sinersivät kimakasti, käppyrämännyt loistivat iltaisen auringon kultaamana, koivunlehdet puhkesivat näkyvästi, satakieli kertoi ja lämmin ja hiljainen oli ilma.
Koivulehdet puhkeavat ja sinivuokot ihailevat päät kallellaan ihanuutta. Täällä ei kyllästy. Täällä päinvastoin päivä päivältä ilmantuu uutta kauneutta luonnossa, maailmassa ja ajatuksissa. Täällä kaikki, mikä on olemassa, kertoo uusia, kauniita tarinoita, ja ne kummalliset pitkät huokaukset, jotka ilman halki kulkevat, muistuttavat, että on paljon vielä olemassa kaunista, tuntematonta, joista emme voi saada tietoa kuin aavistuksien kautta.”
Akseli Gallen-Kallela Sääksmäellä 28.4.1894
Lähteet:
Gallen-Kallela, K. 1992. Isäni Akseli Gallen-Kallela.
Martin, T. Sivén, D. 1984. Akseli Gallen-Kallela, elämänkerrallinen rapsodia.
Kuuliala, A. 1992. Hohteessa menneiden kauniiden kesien.
Kuva: Laura Uimonen.
Martin, T. Sivén, D. 1984. Akseli Gallen-Kallela, elämänkerrallinen rapsodia.
Kuuliala, A. 1992. Hohteessa menneiden kauniiden kesien.
Kuva: Laura Uimonen.
perjantai 4. helmikuuta 2011
Vaihe II - jatkohanke
Kyllä aika rientää! Odotettu joululoma tuli ja meni! Täällä Voipaalassa ovat talven mykkänä olleet linnut alkaneet irroitella keväisillä lauluilla. Keväistä sirkutusta kuuntelee ilolla! Mutta on täällä tehty muutakin kuin odoteltu joulua ja kuunneltu linnun laulua. Hankesuunnittelija on koonnut valittujen teemojen alle matkailutuotepaketteja ja kirjoittanut tarinoita. Harmittavasti tarinoiden kirjoitusaikaa on vain enää niukasti. Nimittäin Tarinoiden Sääksmäki-hanke on edennyt jatkohanke vaiheeseen.
Olemme tuottajatahojen kanssa päätyneet hakemaan rahoitusta audiovisuaaliselle verkkosivusto-hankkeelle. Verkkosivuston kantavana ideana on tuoda kohteet esille houkuttavan ja koukuttavan tarinan kautta. Jättäisimme vähemmälle vuosiluvut ja muut yksityiskohdat, ja toisimme kohteet esille tarinan kautta. Toki sivuilta löytyisi kohteen perustiedot (avoinnaolotiedot, yhteystiedot, jne). Vahva kerronta, upea grafiikka ja äänimaailma kulkisi punaisena lankana mukana verkkosivuilla. Kertoisimme tarinan elävästi ja erilaisilla tekniikoilla. Yksi tekniikoista voisi olla 3D-virtuaalimaailma. Ja siihen tekniikkaan tarvitsemme yhteistyökumppanin!
Keskiviikkona matkasimme Mikkeliin tutustumaan ammattikorkeakoulun Viva3-hankkeeseen, joka on myös EU-rahoitteinen hanke. Viva3-hanke on mallintanut erilaisin tekniikoin mm.Olavinlinnan ja Astuvansalmen kalliomaalauksia. Erityisen kiinnostuneita olimme Päämajamuseon Marskin vaunun mallinnoksesta.
Lue lisää Viva3
MUTTA hankehakemuksen voimme jättää Pirkan Helmen käsiteltäväksi vasta sitten, kun olemme saaneet omarahoitusosuuden kokoon. Omarahoitusosuus on 10% eli tässä tapauksessa 10 000 €.
Lukijat - mitä mieltä olette? Lähtisitkö sinä mukaan hankkeeseen?
----------------------
Olemme tuottajatahojen kanssa päätyneet hakemaan rahoitusta audiovisuaaliselle verkkosivusto-hankkeelle. Verkkosivuston kantavana ideana on tuoda kohteet esille houkuttavan ja koukuttavan tarinan kautta. Jättäisimme vähemmälle vuosiluvut ja muut yksityiskohdat, ja toisimme kohteet esille tarinan kautta. Toki sivuilta löytyisi kohteen perustiedot (avoinnaolotiedot, yhteystiedot, jne). Vahva kerronta, upea grafiikka ja äänimaailma kulkisi punaisena lankana mukana verkkosivuilla. Kertoisimme tarinan elävästi ja erilaisilla tekniikoilla. Yksi tekniikoista voisi olla 3D-virtuaalimaailma. Ja siihen tekniikkaan tarvitsemme yhteistyökumppanin!
Keskiviikkona matkasimme Mikkeliin tutustumaan ammattikorkeakoulun Viva3-hankkeeseen, joka on myös EU-rahoitteinen hanke. Viva3-hanke on mallintanut erilaisin tekniikoin mm.Olavinlinnan ja Astuvansalmen kalliomaalauksia. Erityisen kiinnostuneita olimme Päämajamuseon Marskin vaunun mallinnoksesta.
Lue lisää Viva3
MUTTA hankehakemuksen voimme jättää Pirkan Helmen käsiteltäväksi vasta sitten, kun olemme saaneet omarahoitusosuuden kokoon. Omarahoitusosuus on 10% eli tässä tapauksessa 10 000 €.
Lukijat - mitä mieltä olette? Lähtisitkö sinä mukaan hankkeeseen?
----------------------
Tarinoiden Sääksmäki II – jatkohanke
Tarinoiden Sääksmäki -esiselvityshankkeessa Sääksmäen rikkaasta historiasta poimittiin tarinoita matkailuyrittäjien ja muiden alueen toimijoiden käyttöön. Jatkohankkeessa tarinat tuotetaan yhdeksi kertomukseksi, missä liikutaan sääksen siivin Sääksmäen kulttuurihistoriallisessa kulttuurimaisemassa audiovisuaalisen ja vuorovaikutteisen verkkosivuston avulla.
Tarinoiden Sääksmäki - verkkosivusto
Verkkosivuston vahva visuaalinen ilme ja äänimaisema avaa innovatiivisen lähestymistavan alueen historiaan, henkilöihin ja matkailukohteisiin. Kohteiden 3D-virtuaalimaailma avaa esteettömän ja saavutettavan mahdollisuuden mm. liikuntarajoitteisille kävijöille.3D-tekniikka mahdollistaa mm. kohteen nykytilan dokumentoinnin (Visavuori) tai kokonaan kadonneen kohteen rekonstruointi (Rapolanharjun linnamuuri).
Tarinat houkuttavat
Elävä verkkosivusto kertoo monta tarinaa esihistoriallisesta ajasta nykypäivään. Valituissa kohteissa tarinan voi lukea, kuunnella sekä katsoa videoclipin tai kulkea virtuaalisessa 3D-mallinnetussa ympäristössä.
Tarina ja kohdetiedot ovat ladattavissa käyttäjän omaan kännykkään sekä tulostettavissa pdf.tiedostona esitteen muodossa omalta kotitietokoneelta, kuunneltavissa ja katsottavissa videclipin välityksellä. Tarinen kertoja voi olla animaatio, sarjakuvahahmo tai näyttelijä, joka on puettu ajalle tyypilliseen asuun. Historiallisia henkilöhahmoja hyödynnetään alueen matkailumarkkinoinnissa ja ryhmämatkailussa.
Kohteet:
Rapolan harju
Ritvala ja Helkajuhlat
Voipaala
Sääksmäen kirkko
Huittulan raitti
Tarttilan raitti
Metsäkansan raitti
Carlstedtit ja muut kuvataiteilijat
Jutikkalan kartano
Visavuori
Päivölä
Kirjailijat
Kansainvälisyys
Verkkosivuston kielet ovat suomi (laaja) ja englanti (suppea).
Kohdeviitat ja esiteteline eteistilassa
Hankkeen aikana tuotetaan fyysiset viitat mitkä ohjaavat matkailijoita muihin kohteisiin. Hankkeen aikana tuotetaan esitetelineet ja esite, jossa kerrottaisiin perustiedot kohteesta ja tarina, verkkosivujen sijainti ja mahdollisten mobiilitiedostojen latausmahdollisuudet.
Tarinan kertojat
Hankkeen aikana koulutetaan halukkaista kyläläisistä ja yrittäjistä tarinankertojia, joita ryhmät voivat varata kierrokselle. Kertojan voi myös kutsua päiväkotiin, kouluun tai vanhainkotiin. Vapaaehtoiset koulutetaan koulutuspäivillä, jonka aikana kierretään alueen kohteissa ja yrityksissä.
Kohderyhmät
Hankkeen kohderyhmänä on matkailijat, alueen kesäasukkaat ja paikalliset.
Hankkeen tavoitteet
- Sääksmäen kulttuuriperinnön vaaliminen ja tietoisuuden lisääminen
- korostaa alueen kulttuurihistorian omaleimaisuutta ja vahvistaa paikallisidentiteettiä
- edistää matkailua ja lisätä alueen houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä
- lisätä alueen saavutettavuutta mm. liikuntarajoitteisille
- tuottaa kulttuuritarjontaa eri-ikäisille ja -kohderyhmille
- edistää eri toimijoiden ja yrittäjien verkostoitumista
- luoda uusia työpaikkoja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)